Työnjako tuo vastuuta

Työnjaon lähtökohtana on, että eri ammattiryhmät toimivat peruskoulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Jokainen tekee työtä omalla ammattitaidollaan ja koulutuksellaan ja vastaa tekemästään työstä. Työnjako tuo vastuuta niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Samalla se mahdollistaa eri ammattiryhmien laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen.

Jokainen vastaa tekemästään työstä

Jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö on ensisijaisesti vastuussa tekemistään toimenpiteistä. Vastuuta ei voi siirtää toiselle henkilölle, ei myöskään esimiehelle.

Työnantajalla on työjohdollinen vastuu tehtävänjaosta, toiminnan lainmukaisuudesta ja toiminnan valvomisesta.

Työnjaosta tulee sopia kirjallisesti työpaikalla

Työnjaosta tulee sopia kirjallisesti työpaikoilla. "Kun terveydenhuollon ammattihenkilölle siirretään tehtäviä, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat jonkin toisen terveydenhuollon ammattihenkilöryhmän tehtäviin tai jotka eivät kuulu työntekijän ammatilliseen koulutukseen, terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö edellyttää, että osaaminen on varmistettava ja tehtäväsiirroista on tehtävä kirjallinen päätös (ks. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994)." (Hukkanen E ja Vallimies-Patomäki M. Yhteistyö ja työnjako hoitoon pääsyn turvaamisessa. STM:n selvityksiä 2005:21 s.12-13)

Kirjallinen lupa on osoitus, että koulutus, kokemus ja tosiasiallinen osaaminen on varmistettu. Potilasturvallisuuden sekä potilaan, työntekijän ja työnantajan oikeusturvan kannalta työnjaosta on hyvä sopia kirjallisesti.

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve katsotaan aina työntekijäkohtaisesti. Tehtävien ja työnjaon muutoksen laajuudesta ja osaamisen kehittämisen tarpeesta riippuen voidaan osaamista lisätä
työssä oppimisen keinoilla
työpaikkakoulutuksena annettavana perehdytyksenä
ammatillisella täydennyskoulutuksella (lyhyt- tai pitkäkestoinen)
ammatillisella jatkokoulutuksella aina uudelleenkoulutukseen asti.

Osaamisen varmistaminen

Työtä jaettaessa on varmistettava ammattihenkilön osaamisen riittävyys, jotta potilasturvallisuus toteutuu.

Työnantaja, ensisijaisesti esimies, vastaa siitä, että henkilöstöä käytetään niihin tehtäviin, joihin kunkin ammattitaito ja kokemus riittävät. Vaadittua osaamista voidaan tarvittaessa varmistaa mm. työpaikalla annettavin näytöin.

Laadunvarmistus

”Hyvälaatuinen terveydenhuolto käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, tuhlaamatta, korkeatasoisesti ja eniten hoitoa tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitsevien terveystarpeisiin.” (KT Terveydenhuollon laatuopas 2011, s. 8) Laatu, potilasturvallisuus, ammattilaisten osaamisen ja sen varmistamien on keskeisessä asemassa terveydenhuollossa. Hyvä perehdyttäminen työtehtäviin ja työyhteisön tapoihin on laadunvarmistusta. Perehdyttämisestä vastuussa on esimies.

Työn vaativuus muuttuu työtä jaettaessa

Työtä jaettaessa työn vaativuus muuttuu kaikilla ammattiryhmillä niin hammaslääkäreillä, suuhygienisteillä kuin hammashoitajillakin. Työnjaon vaikutuksista tulisi keskustella samassa yhteydessä kuin keskustellaan työnjaosta.

Työpaikan yhteinen näkemys työnjaosta

Työpaikoilla työnjaosta ja vastuista tulee olla yhteinen näkemys. Yhteistoiminta työnjakoa tehtäessä on edellytys työnjaon onnistumiselle. Jokaisen työntekijä tulee olla selvillä tehtäväkokonaisuuksistaan ja siitä, mistä hän vastaa. Esimiehen vastuulla on, että muuttuneet tehtävät ja työnjako käydään läpi sekä koko työyhteisön kanssa, että jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti, jos työntekijän työtehtävä muuttuu.

Työpaikoilla pitää sopia konsultaatiokäytännöistä sekä olla riittävä ohjeistus työnjaosta.